Suomi–Ranska-yhdistysten liitto • Fédération des associations franco-finlandaises

Ranska ja ranskan kieli naisten kouluttautumisen edistäjinä Suomessa

03.03.2020

Ranska ja ranskan kieli naisten kouluttautumisen edistäjinä Suomessa

Sara Wacklintahdonvoimalla Oulusta Sorbonneen

Sara Wacklinin (1790 – 1846) muistopatsas tuli minulle hyvin tutuksi lapsuuteni ja nuoruuteni kirjastokäynneillä.  Oulujoen suistossa, Ainolan puistossa, sijaitsi vielä tuolloin Oulun pääkirjasto.  Nykyisin rakennus on maakuntamuseona.  Rakennuksen edustalla kohoaa tuo mielenkiintoni herättänyt muistoreliefi. Siihen on upotettuna Wacklinia esittävä laatta, joka on tekijänsä, kuvanveistäjä Into Saxelinin viimeiseksi jäänyt työ.  Hän teki sen Pariisissa, josta se kuljetettiin Ouluun ja paljastettiin v. 1928.

Sara Wacklin perusti Suomen ensimmäiset tyttökoulut ja on myös maamme ensimmäisiä naiskirjailijoita.  Sara eli lapsuutensa köyhyydessä ja näki jopa nälkää, tahdonvoimallaan ja sinnikkyydellään hän kuitenkin kartutti tietojaan ja voitti monet elämänsä vastoinkäymiset. Ranskalla tuli olemaan iso rooli Saran elämän muotoutumisessa.

Sara muutti Oulusta Turkuun v. 1813.  Turussa hän ryhtyi opiskelemaan ranskan kieltä. Hänen tapansa opiskella ranskaa oli merkillinen: ranskankielisestä kirjasta Sara ensin opetteli kertomuksia ulkoa, tämän jälkeen hän etsi sanakirjasta hänelle tuntemattomat sanat ja kirjoitti ne ruotsin kielellä rivien väliin.  Tällä tavalla hän kartutti ranskan sanavarastoaan ja tarve merkintöihin väheni, kunnes Saran ranskankielisten kirjojen sivut alkoivat olla puhtaita merkinnöistä.

Oulu paloi toukokuun 23. päivänä 1822 hävittäen myös Saran kaupungissa pitämän tyttökoulun. Toinen kohtalokas suurpalo – vuonna 1827 Turussa – poltti jo toisen Saran pitämän tyttökoulun.  Tuolloin muuan opiskelija J.W. Snellman ryntäsi Saran luokkaan kesken tunninpidon huutaen: ”Tämä nuotio ei lopu, ennen kuin koko kaupunki on porona!”

Luvan saatuaan rohkea ja sinnikäs Sara lähti Pariisiin opiskelemaan. Hän oli päättänyt saada opettajanpaperit Sorbonnen yliopistosta.  Pitkästä ja luisevasta ruumiinrakenteestaan ja kolkosta äänestään johtuen Saraa pidettiin Pariisissa Lapista tulleena ”noitana”.  Vuonna 1836 Sara sai opettajatutkintonsa suoritettua.  Saavutus on merkittävä; Sara on tiettävästi ensimmäinen suomalainen nainen, joka suoritti tutkinnon Sorbonnessa.  Muistettakoon, että tuohon aikaan Helsingin yliopiston ovet eivät avautuneet naisopiskelijoille.

Pariisin diplomi taskussaan Sara palasi Helsinkiin. Syksyllä 1836 Sara avasi jälleen uuden tyttökoulun, joka sijaitsi Senaatintorin laidalla Aleksanterinkadulla. Kouluaan varten Sara oli tuonut Ranskasta mukanaan syntyperäisen ranskattaren toiseksi opettajaksi.  Näiden kahden ranskaa opettavan naisen koulu saavuttikin nopeasti suosiota silloisen Helsingin frankofiilisen seurapiirin keskuudessa.

 

Alma Söderhjelm – uuttera tiedenainen erikoistui Ranskaan

Alma Söderhjelm (1870 – 1949), Viipurissa syntynyt Suomen ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu tiedenainen, professori, tutkija ja kirjailija, on merkittävä henkilö Suomen ja Ranskan välisten kulttuuri- ja tiedesuhteitten edelläkävijöitten joukossa.  Alma väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa v. 1900 aiheenaan sanomalehdistön ja valtiovallan suhteet Ranskan vallankumouksen aikana.  Kyseinen väitöskirja oli ensimmäinen maassamme tehty lehdistöä koskeva tutkimus. Alma kirjoitti tutkimuksensa ranskaksi (Le régime de la presse pendant la révolution française), näin se herätti huomiota myös ulkomailla.

Samana vuonna kuin Alma väitteli tohtoriksi, pidettiin Pariisissa maailmannäyttely. Tuossa vuoden 1900 maailmannäyttelyssä Suomi esiintyi omalla paviljongillaan ja niitti mainetta omaperäisen kulttuurinsa ansiosta.  Alman, joka yliopiston piirissä joutui kokemaan myös syrjintää, sinnikkyyden ansiosta Suomesta alkoi päästä kansainväliseen huomioon myös tiedenaisia. Mainetta toi toki myös se, että aihe oli suuren kulttuurivaltion historian käännekohta.

Alma jatkoi Ranskan historian tutkimustyötään: hän kirjoitti väitöskirjalleen jatkoa, teoksen kulttuurioloista Ranskan vallankumouksen vuosina, teoksen Napoleonin sisaruksista sekä kreivi Axel von Fersenin(Ruotsi-Suomen diplomaatti Ranskan hovissa ja kuningasparin pakoyrityksen organisaattori) ja Marie-Antoinettensuhteesta.

Vuonna 1929 Alma kutsuttiin Pariisiin esitelmöimään. Sorbonnen suuri auditorium oli täynnä kuulijoita, kun Alma ensimmäisenä suomalaisena tiedenaisena piti julkisen esitelmän Sorbonnen yliopistossa.

Alma Söderhjelm on muuten teoksessaan Äbo tur och retur (Bonnier 1938) muistellut, kuinka jo vuonna 1929 Turussa vietettiin Ranska-seuran 35-vuotisjuhlia.  Asian on jo aiemmin tuonut julki Åbo akademin edesmennyt valtio- ja kansainvälisen oikeuden professori Tore Modeen.  Turussa on siis toiminut Ranska- yhdistys jo ennen tänä vuonna 75-vuotisjuhlaansa viettävää Turun cercleä.

Mielenkiintoinen on myös Alexandre Dumas nuoremman Nadine(Nadesjda) (1826 – 1895) vaimon elämä.  Tämä ranskalaisen kirjailijan vaimoksi päätynyt nainen oli Turussa syntyneen Johan Reinhold von Knorringinainut lapsi.  Hänestä ja muista mielenkiintoisista naisista ja heidän yhteyksistään Ranskaan saa lisää tietoja upeasta Caius Kajantinteoksesta ”Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta” (Karisto Oy, 2002).

 

Jarmo Kehusmaa