3

 

Ranskan kielen asema Suomen kouluissa

 

Suomessa harjoitetun kansallisen koulutuspolitiikan tavoitteena on jo pitkään ollut

sekä laajan että monipuolisen kielitaitovarannon varmistaminen.

Perusopetuksen tuntijako antaa mahdollisuudet seuraavaan kieliohjelmaan: kolmannelta luokalta alkava A-kieli, 4. tai 5. luokalta alkava vapaaehtoinen A-kieli, vuosiluokilta 7-9 alkavat B-kielet (toinen kotimainen kieli sekä valinnaiset kielet). Lukiossa näitä kaikkia voidaan jatkaa ja lisäksi siellä voidaan aloittaa uusia B3-kieliä.

 

Erityisesti ranskan opetuksen edistämistä varten Opetushallitus asetti vuonna 2002 ”Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun resurssikeskushankkeen kehittämistyöryhmän”, jonka muistio valmistui tammikuussa 2004.

 

Ranskaa tarjotaan A-kielenä, vapaaehtoisena A-kielenä sekä B2- ja B3 –kielinä.

Sen lisäksi Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on tarjonnut omaa laajempaa oppimääräänsä ranskan kielessä ja ranskalaisen kulttuurin tuntemuksessa vuodesta 1956 lähtien. Samoin Turussa ja Tampereella on tarjolla suomalais-ranskalaista kaksikielistä opetusta. Kaikki opetuksen ja koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan tarjoa ranskan kieltä. Alla olevien tilastojen lähde on Opetushallituksen julkaisu ”Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2003”.

 

Eri A1-kieliä 3. vuosiluokalla opiskelleet vuosina 1994-2002

AI-kieli

% 3. vuosiluokan oppilaista

1994

1996

1998

2000

2002

Englanti

Ruotsi

Suomi

Ranska

Saksa

Venäjä

Saame

Muu kieli

86,9

3,1

4,6

1,1

4,0

0,2

0,0

0,0

86,6

2,4

4,6

1,7

4,0

0,3

0,0

0,0

87,7

2,0

4,8

1,6

2,9

0,2

0,0

0,1

89,1

1,5

5,2

1,1

2,2

0,2

0,0

0,0

89,7

1,5

5,3

1,0

2,0

0,1

0,0

0,0

A1-kielet yhteensä

99,8

99,5

99,3

99,3

99,7

3. luokan oppilasmäärä

100,0

100,0

100,0

100,0

100,0

 

 

Eri A2-kieliä 5. vuosiluokalla opiskelleet vuosina 1994-2002

A2-kieli

% ikäluokasta

1994

1996

1998

2000

2002

Englanti

Ruotsi

Suomi

Ranska

Saksa

Venäjä

Saame

Muu kieli

9,6

1,7

0,5

0,9

4,1

0,1

0,1

0,0

10,4

6,0

0,4

2,8

16,9

0,2

0,1

0,1

10,2

6,6

0,5

3,1

16,2

0,5

0,1

0,0

9,7

7,0

0,4

3,0

14,4

0,4

0,1

0,1

8,8

8,4

0,2

3,3

12,3

0,3

0,1

0,1

A2-kieli yhteensä

16,9

36,8

37,1

35,1

33,5

5. luokan oppilasmäärä

100,0

100,0

100,0

100,0

100,0

 

 

Eri B2-kielten opiskelu 8.-9. vuosiluokilla prosentteina vuosina 1994-2002

A2-kieli

% ikäluokasta

1994

1996

1998

2000

2002

Englanti

Ruotsi

Suomi

Ranska

Saksa

Venäjä

Saame

Latina

Muu kieli

0,7

0,2

0,0

9,4

27,3

0,9

0,1

0,7

0,1

0,5

0,3

0,0

11,9

27,4

1,5

0,0

0,7

0,4

0,3

0,1

0,0

9,1

18,0

1,7

0,0

0,6

0,1

0,3

0,1

0,0

6,3

11,0

0,8

0,0

0,6

0,2

0,2

0,0

0,0

6,3

9,5

0,6

0,0

0,5

0,4

B2-kieli yhteensä

39,4

42,7

29,8

19,4

17,5

 

 

Lukion oppimäärän vuosina 1999-2001 suorittaneet opiskelemiensa A-kielten mukaan:

 

A-kieli

Opiskelijoita

%-osuus lukion oppimäärän suorittaneista

1999

2000

2001

1999

2000

2001

Englanti

Ruotsi

Suomi

Ranska

Saksa

Venäjä

Saame

Espanja

Italia

Muu kieli

30 793

1 783

1 908

379

499

194

1

 

 

 

34 051

1 915

1 948

455

745

187

 

1

 

34 042

1 521

1 981

419

965

148

 

1

1

1

96,9

5,6

6,0

1,2

1,6

0,6

0,0

98,0

5,5

5,6

1,3

2,1

0,5

 

0,0

98,6

4,4

5,7

1,2

2,8

0,4

 

0,0

0,0

0,0

 

Lukion oppimäärän vuosina 1999-2001 suorittaneet opiskelemiensa B2-/B3 –oppimäärien mukaan:

B-kieli

Opiskelijoita

%-osuus lukion oppimäärän suorittaneista

1999

2000

2001

1999

2000

2001

Englanti

Suomi

Ranska

Saksa

Venäjä

Saame

Latina

Espanja

Italia

Muu kieli

97

56

6 946

14 949

1 492

44

415

1 299

469

31

86

19

7 325

14 722

1 820

12

456

1 550

674

56

113

37

6 937

13 695

1 980

47

449

1 662

684

68

0,3

0,2

21,9

47,0

4,7

0,1

1,3

4,1

1,5

0,1

0,2

0,1

21,1

42,4

5,2

0,0

1,3

4,5

1,9

0,2

0,3

0,1

20,1

39,7

5,7

0,1

1,3

4,8

2,0

0,2

 

 

 

Yhteenvetona ranskan kielen suosion kehityksestä viime vuosien osalta voisi todeta, että Suomen liittyminen EU:hun on lisännyt kiinnostusta ranskan kieleen. Esimerkiksi omassa koulussani Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa, jossa harvinaisilla A-kielillä on pitkät perinteet, kiinnostus A-saksaan ja erityisesti A-ranskaan on kasvanut viime vuosina. Samoin
A2-/vapaaehtoinen A-kieli on jonkin verran lisännyt A-kielen kirjoittajien määriä ylioppilastutkinnossa:

 

Ylioppilastutkinto: pitkä ja lyhyt ranska

 

1972

1977

1982

1987

1992

1995

1996

1997

2002

2003

Pitkä kieli

41

55

68

125

152

205

239

242

336

385

Lyhyt kieli

1 729

2 701

3624

2902

3 189

4 177

4 432

3 875

3 283

2 762

 

 

Toisaalta kuntien vaikeutunut taloudellinen tilanne on karsinut valinnanmahdollisuuksia. Harvinaisten kielten tarjontaa on keskitetty ja aloittavien ryhmien minimikokoja on tarkistettu ylöspäin. Oppilaiden/opiskelijoiden valintoihin taas vaikuttaa varmasti kielten opiskelun ”vaikeus” ja työmäärä. Niinpä lukiossa on entistä enemmän muutaman kurssin lukijoita. Opinto-ohjauksen avulla pitäisikin innostaa opiskelijoita tavoitteellisempaan opiskeluun, jossa päämääränä olisi osallistuminen päättökokeeseen. Joskus on myös mieleen tullut ajatus, voisiko ylioppilastutkinnon arvostelua kehittää hiukan kannustavampaan suuntaan. Esimerkiksi ranskan A-kielen kokeeseen osallistuu niin valikoitunut populaatio, että Gaussin käyrän soveltaminen ei tunnu tarkoituksen-mukaiselta.

 

Anja-Liisa Alanko

rehtori

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu