Pilvi-SiskoVierros-Villeneuve:

Ulkoministeriön poliittisen osasto päällikkö

Ranskan tilanne, kansainvälinen asema ja politiikka tänään :

- Suomi tuli Ranskan tietoisuuteen EU:hun liittymisen myötävaikutuksella v. 1995. Tunnettuutta lisäsi suomalaisten EU-virkamiehien hyvä ranskan kielen taito, mikä lähensi suomalaisia ranskalaisiin ja ranskaa puhuviin virkailijoihin. Mm. edesmennyt valtiosihteeri Antti Satuli käytti kokouksissa englannin lisäksi myös ranskaa. Hyvin paljon Suomi-kuvaa luotiin juuri Brysselissä. Mm. Le Monde-lehti noteerasi Suomen toiminnan unionissa, eikä niputtanut meitä useissa kysymyksissä erilaista linjaa ajavaan skandinaaviseen blokkiin kuuluvana. Kuitenkin EU:n viimeisimmän laajennuksen myötä ranskan kielen käyttö on vähentynyt, sillä uusien jäsenmaiden edustajat harvoin osaavat ranskaa. Englanti on vahvistanut asemaansa EU:n työkielenä. Ranskan kieli on valtakielenä edelleen komission tietyillä pääosastoilla. Ranskaa käytetään englannin rinnalla ilman tulkkausta kaikissa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä kokouksissa ja viestinvaihdossa. Ranska on Suomelle tärkeä partneri ja erityisesto tulevan puheenjohtajakauden vuoksi kanssakäymistä tulee lisätä. Kansainvälisissä kysymyksissä Ranskalla on Suomelle paljon annettavaa. Suomen oltava aloitteentekijä ja tuolloin kielitaidolla on suuri merkitys.

Konsensushakuisista suomalaisista Ranska näyttäytyy joskus hankalana jäsenenä, koska Ranska ilmaisee kantansa avoimesti ja pystyy myös sanomaan ”ei”. Kielteisen kansanäänestyksen jälkeen Ranska suhtautuu varauksellisesti EU:n laajentumiseen. Etenkin ulkopolitiikan alalla Ranskan presidenttikeskeisen politiikan vuoksi se ei ole kannattanut siirtymistä enemmistöpäätöksiin ja on ajanut Eurooppa-neuvoston vahvistamista. Ranskassa useat poliitikot puhuvat mielellään EU:n sisälle muodostettavista pienemmistä ryhmittymistä.

Ranska on ajanut EU:ssa sinnikkäästi puolustusulottuvuuden kehittämistä. Ranskakaan ei pyri siihen, että unionista luotaisiin Naton kanssa kilpaileva aluepuolustusta hoitava järjestö. Ranska on Naton jäsen ja mm. suurin joukkojen luovuttaja uusiin nopean toiminnan joukkoihin.

Vierros-Villeneuve kehui ranskalaisia hyvin asiansa valmistelevina yhteistyökumppaneina. Tietty ranskalainen suoruus selkeyttää ja nopeuttaa yhteistyötä. Ranskan kiinnostus Suomeen on selvästi kasvanut. Suomen ja Ranskan välinen yhteistyö useilla, mm. tieteen ja tekniikan alalla on ollut viime aikoina hedelmällistä. Ranskaa kiinnostavat suomalainen teknologiateollisuus, bioteknologia, koululaitos ja kulttuuri, joiden puitteissa tapahtuu paljon yhteistyötä. Se on synnyttänyt runsaasti erilaisia toimintamuotoja, tutkija- ja opiskelijavaihtoa, vierailuja jne. Suomen ja Ranskan välinen kulttuurivaihtosopimus allekirjoitettiin jo v. 1972.

(Otteita Vierros-Villeneuven puheenvuorosta Sryl:n neuvottelukunnan kokouksessa 14.12.2006)