Ajankohtaista

 

Kunnianosoituksia

Suomi-Ranska yhdistysten liiton hallituksen jäseniä on palkittu ranskalaisin kunniamerkein: varapuheenjohtaja FM Satu Laaksoselle myönnettiin ”Chevalier des Arts et lettres”-kunniamerkki 26.5. ja kunniakonsuli Pertti Ratsulalle ”Chevalier de l’Ordre Nationale du Mérite” 14.7. Kunniamerkit luovutti Ranskan suurlähettiläs M. Jean-Jacques Subrenat.

Satu Laaksonen on tehnyt merkittävän uran Suomen Elokuva-arkistossa, jossa hänen erikoisalaansa kuuluvat ranskalaiset elokuvat. Liiton hallitukseen Laaksonen on kuulunut vuodesta 1996.

Pertti Ratsula on Porin Ranskan kunniakonsuli ja monivuotinen aktiivijäsen Cercle Français de Porissa. Ratsula on ansioitunut myös muusikkona sekä urheilun ystävänä, lajeina mm.  pyöräily (Ranskassa) ja tennis.

Ranskan suurlähettiläs M. Jean-Jacques Subrenat nimitti Outi Savonlahden Joensuun Ranskan kunniakonsulin virkaan 4.5. Savonlahti toimii Joensuun yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkönä. Hän on myös liiton nuorisotoimikunnan perustajajäseniä ja osallistui opaskirjan ”Haluatko Ranskaan” ensimmäisen painoksen (v. 1982) laatimiseen

Liiton lämpimät onnittelut kunnianosoituksien saajille.

 

Ainekirjoituskilpailu

Allinace Françaisen ranskankielinen ainekirjoituskilpailu ”Visions d’Europe” (ennen ” Concours Européen”) järjestettiin 2.4.2003. Kilpaan osallistui Suomesta 42 lukiolaista 11 eri koulusta. Parhaat aineet kirjoittivat  Linda Stoor (Gymnasiet Lärkan, Helsinki, A-ranska) ja Anniriina Paananen (Riihimäen lukio, C-ranska) ja heidät palkittiin viikon oleskelulla Alliance Françaisen vieraina Pariisissa (7.-14.7.). Kilpailu järjestettiin Suomen lisäksi 29 Euroopan maassa. Palkintomatkan sai yhteensä 60 nuorta eri puolelta Eurooppaa. Kaikki kilpailuun osallistuneet kirjoittivat aiheesta ”L’Europe est et restera multilingue” – que pensez-vous de ce principe du Conseil d’Europe? Suomi-Ranska yhdistysten liitto on huolehtinut kilpailun järjestämisestä Suomessa aina vuodesta 1956.

 

Ranskalainen harjoittelija

Ranskan kulttuurikeskuksen Suomi-Ranska yhdistysten liiton käyttöön asettama ranskalainen opettajaharjoittelija M. Maxime Froideval saapui maahamme lokakuun alussa. Harjoittelijan pääasiallisena tehtävänä on vierailla jäsenyhdistyksissä esitelmöitsijänä. M. Froideval käsittelee esityksessään ranskalaiselokuvien kuvaamaa Pariisia. Lisäksi hän tekee kouluvierailuja ja toimii opettajan apuna ranskantunneilla. Harjoittelukausi päättyy maaliskuun 2004 lopussa ja se kuuluu osana ”Français langue étrangère”-opettajantutkintoon. M.Froideval on neljäs liiton harjoittelijana toimiva opettajakokelas.

 

Merkkivuosi

Kuluvana vuonna Cercle Franco-Finlandais de Kotka on toiminut pyöreät 50 vuotta (perustettu 1953) ja  Valkeakosken Suomi-Ranska yhdistys juhlii 40. toimintavuottaan (perustettu 1963).

Onnea ja menestystä jäsenyhdistyksille!

 

Kansainvälinen Kuopio

Syys-lokakuussa järjestettävässä Kansainvälinen Kuopio-tapahtuman teemana ovat Kuopion ystävyyskaupungit eri puolilla Eurooppaa. Kaupungintalolla pidettävissä tilaisuuksissa 10:stä eri ystävyyskaupungista tulevat vieraat esittelevät kotikaupunkiaan, sen elämää, historiaa ja kulttuuria.

 

Lisäksi näyttelyjä järjestetään kirjastoissa ja muotoiluakatemialla.

 

Kuopion Suomi-Ranska yhdistys oli aktiivisesti mukana syyskuisessa kummikaupunki Besançonin ja Franche-Comtén maakunnan esittelyssä. Paikalle oli saatu myös Besançonissa toimivan Association Franco-Finlandaise de Besançononin jäseniä. Kummisuhteet ovat jatkuneet aina vuodesta 1983. Tuolloin perustettiin myös ranskalainen Suomen ystävien yhdistys Besançoniin. 

 

Palkittu

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto myönnettiin tänä vuonna kääntäjä Anne Colin du Terrail’lle tunnustuksena erittäin ansiokkaasta ja uraauurtavasta työstä Suomen kirjallisuuden hyväksi Ranskassa. Palkinnon luovutti kulttuuriministeri Tanja Karpela 15.8. 2003. Palkinto oli suuruudeltaan 10 000 euroa.

 

Anne Colin du Terrail (s.1952) on kääntänyt lähes 50 teosta ja yksittäistä tekstiä vuodesta 1989. Erityisen runsaasti hän on kääntänyt suomalaista nykyproosaa toimien samalla tiennäyttäjänä muidenkin kielialueiden kääntäjille ja kustantajille. Esimerkiksi Arto Paasilinna teosten menestys maailmalla sai alkunsa juuri ranskalaiskääntäjän innostuttua Jäniksen vuosi-romaanista. Ranskalaislukijat ovat päässeet tutustumaan myös Matti Yrjänä Joensuun, Leena Landerin, Hannu Mäkelän, Johanna Sinisalon ja Anja Snellmanin romaanituotantoon. Anne Colinin käsialaa ovat myös Volter Kilven, Joel Lehtosen, Kirsti Simonsuuren ja Jyrki Vainosen tekstit. Myös Reko Lundanin, Laura Ruohosen ja Pirkko Saision näytelmiä on kääntynyt ranskaksi hänen kynästään.

 

Lokakuussa Anne Colin du Terrail esiintyy Helsingin kirjamessuilla (25.10)  sekä seuraavissa jäsenyhdistyksissä: Helsingin cercle (22.10. klo 19),  Rovaniemi (23.10.) ja Pori (27.10.).

 

Suomi matkailumaana

”Tuntematon, kylmä, mutta kaunis maa”

Suomen matkailukuvaa on  kartoitettu keskeisillä markkina-alueilla. Suomi koetaan kylmäksi, lumiseksi ja tuntemattomaksi maaksi Suomen matkailun kannalta keskeisissä maissa. Näiden jälkeen ulkomaalaiset mainitsevat kauneuden, luonnon, metsät, järvet ja rauhallisuuden. Pääosa Suomeen liittyvistä matkailullisista mielikuvista on positiivisia.

Tämä käy ilmi viime syksynä tehdyssä tutkimuksessa, joka toteutettiin mm. Ranskassa sekä kuudessa muussa maassa. Kun Suomi-mielikuvaa tutkittiin kysymyksellä ”Mitä tulee mieleenne, kun kuulette sanan Suomi” ja ”Millainen mielikuiva teillä on Suomesta matkailumaana”, olin kylmä ensimmäinen asia, joka tuli kysyttävien mieleen. Lisäksi ranskalaisten Suomi-kuvaan liittyvät myös lumi, sauna, järvet ja poro. (Matkailusilmä 1/2003)

 

Kieliasiaa

Kieltenopettajat: Mattoa viedään jalkojen alta

Näennäisesti kieltenopetuksessa kaikki on hyvin, mutta nyt vedetään mattoa jalkojen alta, sanoo Suomen Kieltenopettajien liitto SUKOL kevätliittokokouksensa julkilausumassa. Koulunsa päättävät nuoret osaavat kyllä englantia, mutta muita kieliä aiempaa vähemmän. Kuitenkin saksan, ranskan, venäjän ja vielä harvemmin opiskeltujen kielten osaajille olisi kysyntää.

 

Pian voimaan tulevien tuntijako- ja ylioppilastutkintouudistusten jälkeen valinnaisille kielille jää entistä vähemmän tilaa sekä peruskoulussa että lukiossa.

 

Suomalaisten kielitaito ei säily, mikäli valinnaiskieliin ei säästöjen takia perusteta ryhmiä ja pakollisten kielten ryhmäkoot pidetään suurina, liitto huomauttaa.

 

Opettajien mukaan hyvät oppimistulokset edellyttävät myös asianmukaisia opetustiloja ja riittävästi rahaa oppikirjahankintoihin sekä opettajien täydennyskoulutukseen.

 

”Nyt on päättäjien aika turvata opetukselle riittävät resurssit”, liitto vaatii. (Helsingin Sanomat 13.4.2003)