Jo tapahtunutta

27.5.2024 järjestettiin Helsingin Rikhardinakadun kirjastossa keskustelutilaisuus:

Eurovaalit lähestyvät, oletko valmis?

 Tilaisuudessa asiantuntijamme prof. Louis Clerc ja dos Kimmo Elo, molemmat turun yliopistosta, taustoittivat EU:n vaalitilannetta. Puhetta johti suurlähettiläs Risto Veltheim. 

Suomessa europarlamenttivaalien ennakkoäänestyspäiviksi oli määrätty 29.5.-4.6., ja varsinaiseksi vaalipäiväksi  sunnuntai 9.6. Näissä vaaleissa EU oli Ukrainan sodankin johdosta aivan uudenlaisessa tilanteessa, ja vaalit olivt tavallista tärkeämmät.

Europan unioni on osallisena Ukrainan sotaponnisteluissa, joihin suhtautumisessa on jäsenmaiden suhteen huomattavia eroja. Pysyykö EU yhtenäisenä ja mihin suuntaan se itse kehittyy? Mihin kaikkeen vaaleilla vaikutetaan?

Asiantuntijamme etsivät vastauksia näihin kysymyksiin ja selvittivät vaaliasetelmia.

 

 

Blaise Pascal-seminaari 26.10.2023

Seura järjesti yhdessä Ranskan istituutin ja Studium Catholicumin kanssa  seminaarin 26.10. Blaise Pascalin kunniaksi. Ranskalaisen tiedemiehen ja filosofin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 400 vuotta.Tilaisuus pidettiin Studium Catholicumin vanhoissa kunnianarvoisissa tiloissa Helsingissä. Luentosaliin mahtui 50 henkeä, kaikki paikat täyttyivät. Ranskan suurlähettiläs Agnès Cukierman kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan ja esitti tervehdyksen. Pääpuhujana esiintyi kansainvälisen Blaise Pascal keskuksen johtaja professori Laurence Plazenet Pariisista.

  

50-vuotisjuhla Grenoblessa 16-17.6.2023

Hallituksemme jäsen Jean-Claude Girardet oli järjestänyt seuralle hienon 50-vuotisjuhlaohjelman Ranskan Grenoblessa. Tutustuimme ”Gipsa-lab” tutkimuslaitokseen, joka on erikoistunut tulevaisuuden tekniikoihin. Laitoksen johtaja Nicolas Marchand otti seurueemme vastaan, ja kertoi laitoksen historiasta ja toiminnasta. Hän esitteli myös droonien tutkimuslaboratorion, jossa seurueemme jäsenet saivat lennättää drooneja mallikaupungissa.

a.

 

 

From Pasteur to the pandemic On the 200^th birth year of the French scientist

Louis Pasteurin syntymästä tuli vuonna 2022 kuluneeksi 200 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi SRTTS järjesti yhteistyössä Ranskan Instituutin, THL:n ja Lääkäriliiton kanssa Seminaarin 21.10. kyseisenä vuonna. Pasteurin mittavan elämäntyön lisäksi eminaarissa paneuduttiin jo voiton puolella olevaan Covid-pandemiaan, sen seurauksiin ja saatuihin opetuksiin. Seminaari oli englanninkielinen.

 

 

Seminaari Pidettiin Lääkäriliiton hienoissa tiloissa. Kuulijamäärä jouduttiin rajaamaan noin 90:een, tulijoita olisi ollut enemmänkin. Tilaisuuden avasi Markku Äärimaa,  tervehdyksen esittivät Ranskan suurlähettiläs Agnès Cukierman ja prof. Mika Salminen THL:stä. Luennot valottivat monipuolisesti Louis Pasteurin elämäntyötä, tartuntatautien historiaa ja nykyisen covid-pandemian näkymiä. Tilaisuuden lopuksi tarjottiin gourmet-iltapala.  Kuvassa prof. Jean-Marc Cavaillon Pariisin Pasteur-instituutista, Markku Äärimaa ja suurlähettiläs Agnès Cukierman keskustelemassa kahvitauolla.

Paneelikeskustelu keskiviikkona 13.4.2022 klo 13 -15

Päivälehden museon luentotila, Ludviginkatu 2–4, Helsinki

Mitä Ranskan presidentinvaalit merkitsevät Euroopalle, EU:lle, Ranskalle ja Suomelle? 

Huhtikuussa pidetyt Ranskan presidentinvaalit olivat koko Euroopan kannalta tavallista tärkeämmät. Euroopassa vallitsi sotatila ja EU tarvitsi jämäkkää johtajuutta.  EU:n vetureiden, Ranskan ja Saksan johto oli vaihtumassa tai vaihtunut. Suunnan näyttäjinä olivat pitkään hyvää yhteistyötä tehneet Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron. Joulukuussa 2021 Saksan liittokansleriksi oli valittu Olaf Scholz, ja nyt Ranskalle valittiin presidenttiä.
Paneelikeskustelumme sijoittui tilanteeseen, jossa ensimmäinen vaalikierros oli käyty, ja jäljellä oli kaksi ehdokasta: Marine Le Pen ja Emmanuel Macron.

Tilaisuuteen osallistui 35 kuulijaa.

Paneelin puheenjohtajana toimi suurlähettiläs Risto Veltheim, kuvassa keskellä, ja panelisteina prof. Louis Clerc ja kuvassa puhetta pitävä Helena Petäistö. Louis Clerc valotti presidentinvaalin historiaa ja arvioi vaaliasetelmaa. Helena Petäistö toi mielenkiintoista tietoa ehdokkaiden, varsinkin Macronin taustoista

 

29.-30. novembre 2021:

La Guerre d’hiver et la France (en français) le 29.11 à 19.00

Talvisota ja Ranska (suomeksi) ti 30.11. klo 19.00

Simo Brummer luennoi Zoomissa marras- ja joulukuussa SRYL:in jäsenille. Esitelmät pidetään sekä ranskaksi että suomeksi kumpikin aihe peräkkäisinä päivinä ja ne kestävät puolisen tuntia.

 

 

16. novembre 2021:

Rome – webinaire ”Fête internationale de la science

La Représentation permanente de la France auprès des Nations Unies à Rome ont organiséo une manifestation dans le cadre du 30^ème anniversaire de la Fête de la Science.

Celle-ci  eu lieu le 16  sous forme de webinaire , et cette première édition a été co-organisée avec plusieurs organismes de recherche en France (CIRAD, INRAE, IRD) ainsi que le Pôle universitaire Muse à Montpellier.

 

 

 

25.10.2021 klo 19.00 webinaari:

De capitaine Buonaparte à Empereur Napoléon I

Ranskankielisen zoom-webinaarin isäntänä toimii Simo Brummer. 

Etukäteis-ilmoittautumista ei tarvita. Mukaan pääsee alla olevasta linkistä, joka on avattava ennen klo 19.00.

https://us02web.zoom.us/j/85461344652?pwd=TGVQdWhXVXd1dlVFUWNBMzZCMHdxQT09

La présentation dure environ 20 minutes, après quoi il est possible de poser des questions et de discuter avec les autres participants. Elle repose entièrement sur les propos de professeur Jean Tulard, un des meilleurs connaisseurs de la période napoléonienne à ce jour. La présentation est animée et contient des images, du vidéo, des graphiques et de la musique.Prière de se présenter quelques minutes avant le commencement, car il n’est pas possible de laisser les retardataires rentrer sans interrompre la présentation.

16.9.2021 kävelykierros ja esitelmätilaisuus:

Napoleonin kuolemasta 200 vuotta

	Turun kaupunki ja Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura järjestivät 16.9.2021 opastetun kävelykierroksen ja esitelmätilaisuuden kaupungintalossa Napoleonin merkityksestä Suomen historiassa.
	Ohjelma alkoi lounaalla ravintola Gräddassa, jonka Turun Akatemiaan kuulunutta ympäristöä esiteltiin. Akatemian talon esitteli professori Timo Soikkanen (kuvassa), jota seurasi opastettu kävelykierros Turun kaupungintalolle. Kävelykierroksella nähtiin miten rakennuskantaa uudistettiin Turun valmistautuessa suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi, ja tutustuttiin paikkoihin, joissa Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Jean Baptiste Bernadotte tapasivat ja sopivat Suomenkin kohtaloista
	Turun kaupunki järjesti vastaanoton kaupungintalolla, jonka hienossa valtuustosalissa (kuva) kuultiin esitelmiä Napoleonin vaikutuksesta Suomen historiaan. Esitelmien pitäjinä toimivat Prof. Timo Soikkanen, FT Topi Artukka, prof. Louis Clerc ja Prof. Timo Vihavainen. Tilaisuuteen osallistui 40 henkeä, joka oli corona-pandemian aikana maksimimäärä, joka voitiin ottaa valtuustosaliin.

 

 

 

19.11.2020 englanninkielinen webinaari aiheesta:

Circular economy for the wood products industry

Webinaari puhujina toimivat fil. tri Anne-Christine Ritschkoff ja tri  Andreas Kleinschmit von Lengefeld Ranskasta. 

Fil.tri Anne-Christine Ritschkoff on ollut monissa VTT:n tehtävissä vuodesta 1987. ”Senior adviseriksi” hän siirtyi toimittuaan tieteellisen ja teknisen tutkimuksen johtajana.

Tri Andreas Kleinschmit von Lengefeld on kansainvälisten operaatioiden johtaja ranskalaisessa FCBA:ssa, joka on ranskalainen metsiin, selluloosaan ja puurakentamiseen keskittynyt instituutti.

Puhujat selvittivät kiertotalouden perusteita ja sen vaikutuksia puuteollisuudessa useiden esimerkkien valossa. Kiertotalouden merkitys korostuu kasvavien ympäristövaatimustenkin vuoksi, ja on alalla tärkeä tekijä tulevaisuudessa.

Linkki esitelmään ( Presentation_Anne Andreas_191120_final)

 

 

 

 

12.2.2020 Merenkulku eilen, tänään, huomenna

Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura järjesti 12.2.2020 retken Turkuun tutustumaan Turun vahvaan laivanrakennus- ja merenkulkuperinteeseen. Kohteina olivat merimuseo Forum Marinum, merenkulkuoppilaitos Aboa Mare ja Meyer Turun telakka.

Retkelle osallistui 33 merenkulusta kiinnostunutta.

Retkellä kuunneltiin tarkkaavaisesti luentoja,  joita pitivät koulutuskoordinaattori Annina Rosenqvist Aboa Maresta ja  Meyer telakan viestintäpäällikkö Tapani Mylly.	Aboa Maressa on useita täysin varustettuja komentosiltoja. Tässä jännitetään Rosellan komentosillalla, saadaanko laiva vietyä saariston läpi.

21.11.2019 Itämeri-seminaari

Seminaari pidettiin Annantalossa  Helsingissä. 

Kuusi asiantuntijaa kertoi Viimeaikaisista havainnoista ja tutkimustuloksista. Saatiin tietoa meren nykytilasta, sitä rasittavista päästöistä, leväkukinnoista, samoin kuin meren eläinmaailman muutoksista. Paneelin teemana oli: ”miten Itämeri pelastetaan”. Tutkijoiden mukaan meri voidaan pelastaa, ja siihen on tarjolla useita keinoja, mutta toimeen pitää ryhtyä!

 

Kuvassa erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo Itämeren tilasta. Seminaarin vetäjä, prof. Jorma Routti tarkkailee.

23.5.2019 vastaanotto Ranskan suurlähetystössä

Ranskan suurlähettiläs Serge Tomasi oli kutsunut suomalais-ranskalaisten seurojen edustajia suurlähetystöön. Paikalla oli kolmisenkymmentä seurojen edustajaa, SRTTS:ää edusti pj. Markku Äärimaa.

Suurlähettiläs kertoi ajankohtaisia kuulumisia mm. Suomen ja Ranskan diplomaattitason tapahtumista. Asiat tuntuvat olevan maidemme välillä hyvällä tolalla, ja suurlähettiläs esitti toivomuksen lisääntyvästä yhteistyöstä myös ruohonjuuritason, esim. seurojen kanssa. Hän pahoitteli, että pääkaupunkiseutu on vienyt lähetystön ajasta leijonan osan, mutta kertoi tarkoituksesta laajentaa toimintakenttää enemmän myös maamme paikallistasolle.

Tilaisuudessa Suomi-Ranska yhdistysten liitto jakoi stipendeja. Kuvassa vasemmalta: Therese Almén ja Jaana Sormunen SRYL:stä, stipendin saajana Jaana Sormunen ja tilannetta seuraamassa suurlähettiläs Serge Tomasi.

 

 

3.-10.4.2019

TIEDETTÄ, TEKNIIKKAA JA KULTTUURIA,

MATKA TOULOUSEEN JA DORDOGNEEN

 

Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura järjesti Etelä-Ranskaan matkan, jolle osallistui 23 tieteestä ja tekniikasta kiinnostunutta.

Matkalla tutustuimme Airbus-koneiden valmistamiseen ja avaruusteknologiaan Toulousessa. Tehdas-alueella on myös Aéroscopia-museo, jossa oli esillä lukuisia lentolaitteita ilmailun alusta nykypäivään. Oppaamme selvitti ilmailun kehitystä, näimme monia käänteentekevä lentokonetyyppejä ja kuulimme niiden tarinan. Esillä oli myös erikoisuuksia, mm. Airbus-malli, johon oli sisustettu olohuone, työhuone, makuuhuone ja suihkutilat, ja tietenkin maailman ainoa ääntä nopeammin kulkenut matkustajalentokone Concorde, jonka ohjaamon ja matkustamon moni näki nyt ensi kertaa. Kuvassa ryhmä on purkautumassa Airbusin A400M-kuljetuskoneesta

Eurooppalainen kulttuuriperintö oli kohteenamme myös kiehtovassa ja omintakeisessa Dordognen departementissa, joka on kalkkikivivuorten, kivikautisten esi-isiemme asuttamien luolien, pyhiinvaeltajien, Temppeliherrojen ja kataarien aluetta. Matkalla kuultiin alueen historiasta, tutustuttiin tryffelien viljelemiseen ja moniin kiinnostaviin kohteisiin. Kulinarismikin sai matkalla merkittävän osan, onhan seutu on kuuluisa  myös herkuistaan, joihin kuuluvat tryffelien lisäksi mm. hanhenmaksa, vuohenjuusto, pähkinät ja musta Cahors-viini.

 

 

 

The 19^th of February 2019 

the FINNISH-FRENCH ASSOCIATION ON SCIENTIFIC AND TECHNICAL RESEARCH (AFFRST) organized an open for all seminar in cooperation with TAPRI, Tampere University, Finland:

”Euro-Mediterranean community,

today’s specificities and future perspectives”

 The seminar took place in “Eurooppasali”, Malminkatu 16, FI-00100 Helsinki, and illuminated the situation and problems of the EU-Mediterranean region with the following program:

13.00	Markku Äärimaa	Welcoming address of the chairman of the AFFRST
13.10	Tuomo Melasuo	Euro-Mediterranean cooperation today and tomorrow
13.40	Kirsi Henriksson	Sahel and the Euro-Mediterranean Region – Challenges and possibilities
14.10	Anitta Kynsilehto	Human mobility across the Mediterranean
14.40	Bruno Lefort	Youth politics in the Arab Mediterranean: marginalization or agency
15.10-16.00	Discussion	Kirsi Henriksson, Anitta Kynsilehto, Bruno Lefort and Tuomo Melasuo (chair) with participation of the audience

 

The audience of about 30 people followed the discussion, which was chaired by professor Tuomo Melasuo (on the left),  Anitta Kynsilehto, Bruno Lefort and Kirsi Henriksson participating.

 

5.12.2018

Seminar on “The consequences of trade war”

The seminar took place at the house of Sitra, Itämerenkatu 11-13, Helsinki. It was organized by the French-Finnish association on scientific and technical research (AFFRST), in collaboration with the French institute in Helsinki. About 60 people attended the event.

Program:

13.30–14.00           Wellcome coffee

14.00–14.10           Markku Äärimaa, president of the AFFRST: Opening

14.10–14.20           Mikko Kosonen, president of Sitra:  welcoming address

14.20–14.50           Ambassador Serge Tomasi: the impact on Europe

14.50–15.20           Ambassador Pasi Rutanen: the impact on the US and Asia

15.20–15.50           Ambassador Pekka Huhtaniemi: the impact on Finland

 

Prof. Jorma Routti served as moderator of the discussion. Panelists at the table: Ambassadors Pasi Rutanen and Pekka Huhtaniemi, Hanna Freystätter from the Bank of Finland and the ambassador of France, Mr. Serge Tomasi

Tampere 15.3.2018

Seura järjesti torstaina  15.3. seminaarin Tampereen Yliopiston rauhan- konfliktintutkimuskeskuksessa (Tapri),  yhdessä Turun ja Tampereen Cercle Françaisien kanssa.

Tilaisuuden avasi Taprin tutkimusjohtaja professori Tarja Väyrynen, joka kertoi laitoksen taustoista, tutkimuskohteista ja toiminnasta. Hän myös esitteli illan luennoitsijat, yliopistotutkija Élise Feronin ja tutkijatohtori Tiina Vaittisen.

Élise Féron on tehnyt tutkimustyötä Keski-Afrikan  useilla sota-alueilla. Hänen otsikkonaan oli: ”Violences sexuelles contre les hommes en zones de guerre: les enjeux sociaux et sanitaires. » Esitelmä oli uusi näkökulma sotien seksuaaliseen väkivaltaan, jonka kohteiksi johtuvat myös miehet, lähes yhtä usein kuin naiset. Feron piti suurena puutteena sitä, että miesten osalta asiasta ei ole mahdollista saada oikeaa käsitystä siitäkään syystä, että toisin kuin naisten osalta, miesten kokema sukupuolinen väkivalta tilastoidaan usein pelkästään yleisnimellä ”kidutus”, jolloin kidutuksen luonne ei paljastu. Kuitenkin sukupuolinen väkivalta on usein järjestelmällistä, ja sen tarkoituksena on sosiaalisten rakenteiden hajottaminen.

Tutkijatohtori Tiina Vaittisen otsikkona oli: ”Feministisen rauhantutkimuksen näkökulmia globaaliin sosiaali- ja terveyspolitiikkaan.” Vaittisen näkökulma rauhantutkimukseen olikin varsin omintakeinen, hän kertoi tutkimuksistaan vanhainkodissa. Hänen kiinnostuksensa kohteena oli ollut hankalan ja väkivaltaisesti käyttäytyvän vanhuksen hoitaminen. Konflikti hoidettavan ja hoitajien välillä syntyy, kun hoidettava ei ymmärrä, miksi häneltä riisutaan vaatteita ja pestään. Tilanne voi johtaa käsirysyyn.

Tässä on eräänlainen konfliktitilanteen perustyyppi, jonka ratkaisuksi pitäisi löytää oikeanlainen kommunikointitapa.

 

Vastaanotto Ranskan suurlähetystössä 7.2.2018

Ranskan suurlähettiläs S. Exc.  Monsieur Serge TOMASI järjesti suurlähetystössä vastaanoton suomalais-ranskalaisten seurojen puheenjohtajille. Suurlähettiläs kertoi lähetystön tehtävistä ja Ranskan haasteista ja tavoitteista. Hän toivoi syvenevää yhteistyötä myös suomalais-ranskalaisten seurojen kanssa. Kuvassa SRTTS:n puheenjohtaja Markku Äärimaa keskustelee suurlähettiläs Serge Thomasin kanssa

 

 

Tutustumisretki Olkiluodon ydinenergialaitoksiin 18.1.2018.

	Seura  järjesti 18.1.2018 retken Olkiluotoon, retkelle osallistui 40 henkeä. Retkellä kuultiin hankkeesta ja sen vaikeuksista, kierreltiin tutustumassa paikkoihin. Kuvassa retkeläiset ovat tutustumassa Onkaloon, joka on ydinjätteen loppusijoituspaikka.

 

17.10.2017 Esitelmätilaisuus Ranskan instituutissa:

Kahisevaa silkkiä ja nunnankaapuja: kaksi näkökulmaa 1600-luvun Pariisiin.:

Naisen asema yhteiskunnassa on  tunteita herättävä keskustelunaihe. Keskustelua herättävän aiheen historialliseen taustaan oli perehtynyt kaksi nuorta tutkijaa, Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Pöllä. Kumpikin on tehnyt väitöskirjan kahden naisten kohtaloista Aurinkokuninkaan aikaisessa Ranskassa 1600-luvulla. Tutkimuksen kohteena olevat naiset edustivat kahta varsin erilaista naisryhmää, toinen oli nunna ja toinen kurtisaani. Instituuttiin kokoontui 15 kuulijaa, jotka saivat tietoa, paitsi naisen asemasta, myös 1600-luvun Ranskasta.

Vuosikokous maanantaina 15.5.2017

Vuosikokous pidettiin Ranskan instituutissa Helsingissä (Yrjönkatu 36) toukokuun 15. päivänä. kokoukseen osallistui kymmenen seuran jäsentä.

Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, mm. toimintasuunnitelma, hallituksen kokoonpano ja jäsenmaksun suuruus.

Vuosikokous valitsi hallitukseen kaksi uutta jäsentä, Tytti Varmavuo-Häikiön Helsingistä ja Elise Féronin Tampereelta. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan, eli jäsenmaksu vuodelta 2017 on 30 euroa.

Vuosikokouksen jälkeen kuulimme Helena Petäistön esitelmän Ranskan presidentinvaaleista:  Ranskan yllätysvaalit – sisäpiiritietoa ja seurauksia.

Kokenut journalisti ja Ranskan läpikotaisesti tunteva Helena Petäistö kertoi vaalien kiharaisista taustakuvioista, ja arvioi mikä vaikutus vaaleilla on tulossa oleviin parlamenttivaaleihin, tulevaan hallitukseen, Ranskaan, Euroopan unioniin ja meihin eurooppalaisiin. Esitelmä oli erinomainen ja keräsi runsaasti kiitoksia. Ranskan instituutin suurin tila osoittautui ahtaaksi, Helenalla oli 40 kuulijaa, joukossa oli myös poliitikkoja.

Keskiviikkona 1.2.2017 seura järjesti Yhdessä turkulaisen Cerclen kanssa tutustumiskäynnin Suomen ranskalaiseen instituuttiin (Institut Français de Finlande). Instituutti muutti syksyllä 2016  Kaapelitehtaalta keskustaan, sen uusi soite on Yrjönkatu 36, Helsinki.  Instituutin toimintaa esitteli tri. Marie-Laure Lions-Olivieri (Attachée de coopération pour le français, Directrice des cours Institut Français de Finlande à Helsinki).

Tutustumiskäynnin jälkeen seurasi opastettu tutustuminen Modiglianin näyttelyyn Ateneumissa. Asiantunteva opas antoikin vajaan 20 hengen ryhmällemme paljon kiinnostavaa tietoa itse taiteilijasta ja hänen aikakaudestaan.

 

Maanantaina 23.1.2017   Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura järjesti yhdessä Fyysikkoalumni ry:n ja Suomen Fyysikkoseuran kanssa esitelmätilaisuuden fuusioenergiasta Tiedekulmassa, Helsingin yliopiston kahvilassa. Kuultiin kaksi huippuasiantuntijan esitelmää:

Profesori Jorma Routti: ”Robert Oppenheimerin Manhattan-projektista fuusioenergiaan”

Professori Kai Nordlund: ”Milloin fuusiosähköä saa verkosta – fuusion jäljellä olevat haasteet”.

Robert Oppenheimer syntyi New Yorkissa juutalais-saksalaiseen sukuun. Hän oli FBI:n tarkkailulistalla jo ennen toista maailmansotaa, mutta kuuluisana fyysikkona sai johdettavakseen Manhattan-projektin ydinaseen kehittämiseksi. Projekti onnistui, pommit pudotettiin Japaniin, mutta sodan jälkeen pasifistiksikin epäilty Oppenheimer menetti luotettavuusluokituksensa ja joutui eristyksiin. Pian kehitettiin vielä paljon tehokkaampi, fuusioreaktioon perustuva vetypommi

Fuusioenergiasta on sittemmin toivottu uutta, saasteetonta energian lähdettä. Fuusiovoiman valjastaminen on osoittautunut vaikeaksi, tutkimusta on tehty yli puoli vuosisataa. Koska onnistuminen ratkaisisi ihmiskunnan energian tarpeet, kannattaa tutkimukseen panostaa. Paljon toiveita on asetettu kalliiseen, mutta lupauksia antavaan ITER-projektiin. Ranskaan rakennettavan koereaktorin rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa, ja reaktori valmistunee ensi vuosikymmenen puolivälissä.

Professori Routti kertoi Manhattan-projektin johtajasta ja valotti ydinvoiman valjastamisen lähtökohtia ja kehitystä.

Professori Nordlund kuuluu EUROFusion toimikuntaan. Hän kertoi mm., fuusiotutkimuksen haasteista ja siitä, miten toimikunta on päivittänyt fuusion roadmappia vuoteen 2060 asti.

Tupa täyttyi kuulijoista, ja keskustelu esitysten pohjalta oli vilkasta.

 

Tiistaina 13.12. 2016 klo 17-19 Suomen ranskalainen instituutti (Institut Français de Finlande) ja Ranskan suurlähetystö järjestivät Ranskan suurlähetystössä (Itäinen Puistotie 13, Helsinki) tapahtuman nimeltään: ”La plateforme France Alumni en Finlande”. Suurlähettiläs S.E. Serge Mostura kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Tapahtuma kokosi suuren joukon Ranskan ystäviä ja Ranskassa opiskelleita henkilöitä, useat heistä nousivat julkisesti muistelemaan  Ranskan aikojaan, mm. Alexander Stubb.

Torstaina 13.10.2016

seura järjesti esitelmätilaisuuden Helsingin yliopiston Tiedekulmassa: Ludvig XIV, kuninkaallinen peräaukko kirurgian kehityksen kääntöpisteenä. Kirurgian dosentti Markku Äärimaa tarkasteli esityksessään kirurgian kehityksen käänteitä ja Euroopan mahtavimmalle itsevaltiaalle tehdyn operaation vaikutuksia alaan ja sen arvostukseen. Kommentaattorina toimi kirurgian dosentti Björn Eklund, joka arvioi myös kirurgian nykyisiä haasteita.

 Ranskan kuningas Ludvig XIV oli aikansa mahtavin itsevaltias. Hän jätti pysyvän jäljen myös lääketieteen historiaan. Kuninkaan lukuisista sairauksista tiedetään paljon, sillä monarkin henkilääkärit selvittivät ”Kuninkaan terveyden päivälehdessä” huolellisesti tiedot potilaansa terveydentilasta ja hänen moninaisista vaivoistaan. Lehti antaa värikkään kuvan aikakauden terveydenhuollosta ja kuninkaallisiakin uhkaavista vaaroista. Aurinkokuninkaan peräaukon leikkaus oli uhkayritys, joka herätti laajaa ja ansaittua huomiota. Toimenpide muutti käsitystä kirurgiasta, ja oli käännekohta alan kehityksessä.

Esitelmät ovat nähtävissä netissä, osoitteessa:

https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/89fe5e6a-188d-4997-adc8-bd20a7a2feb5

 

Kevään 2016 tapahtumia

Seminaari Aix-en-Provencessa

Viimeaikaisten kansainvaellusten innoittamana Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura (SRTTS) järjesti 12.-13. toukokuuta Aix-en Provencessa Ranskassa seminaarin  otsikolla  ”La mobilité en Méditerranée. Les sociétés euro-méditerranées à l’épreuve des migrations.”  Yhteistyökumppaneina olivat CHERPA (le centre de recherche unique de Sciences Po Aix) ja IREMAM (Institut de Recherches et d’Etudes sur le Monde Arabe et Musulman). Seminaari pidettiin CHERPA:n tiloissa.Osallistujia oli reilut parikymmentä. Neljätoista kuultua esitelmää ja niiden perään käyty paneelikeskustelu valottivat ongelmaa monipuolisesti. Suomalaisia luennoitsijoita oli viisi

 

Tutustumiskäynti ITERiin

Aixin seminaarin jälkeen suomalisilla osallistujilla oli lauantaina 14.toukokuuta tilaisuus tutustua ITERiin (International Thermonuclear Experimental Reactor), Cadarachiin rakennettavaan maailman suurimpaan fuusioenergiaa tutkivaan koelaitokseen. Laitoksen johtaja, ranskalainen Bernard Bigot otti suomalaisen delegaation vapaapäivänään henkilökohtaisesti vastaan. Bigot piti asiasta tunnin esitelmän, ja esitteli sen jälkeen valtavaa rakennustyömaata kiertoajelulla. Hänen asiantuntevuutensa ja innostuksensa oli omiaan hälventämään skeptikkojen epäluulot projektin onnistumisen suhteen. Bigot arveli laitoksen olevan käyttökunnossa vuonna 2025, mutta fuusiovoiman kaupallista käyttöä saataneen hänen mukaansa odottaa vuoteen 2045.

 

Kuvassa vasemmalta: Teppo Koski, Tuomo Melasuo, pääjohtaja Bernard Bigot,  Jorma Routti ja Markku Äärimaa

 

Vuosikokous 2016

Seuran vuosikokous pidettiin Kaapelitehtaalla Helsingissä 23. toukokuuta. Seuralle valittiin uusi hallitus, jonka jäseniksi tulivat:   Alain Duprey,  Kai Huotari,  Nora Kalso, Teppo Koski,  Eeva Luhtakallio,  Tuomo Melasuo,  Anne-Christine Ritschkoff,  Jorma Routti ja Markku Äärimaa. Markku Äärimaa valittiin puheenjohtajaksi ja Anne-Christine Ritschkoff   varapuheenjohtajaksi.

Seuran vahva tase on muutaman vuoden ajan sallinut toiminnan jäsenmaksuja perimättä. Nyt on tullut tilanne, jossa jäsenmaksuja taas on kerättävä, ja vuosikokous päätti vuoden 2016 jäsenmaksun suuruudeksi 30 euroa.   Eräät tunnolliset seuran jäsenet ovat jo ehtineet maksaa 20 euroa tämän vuoden jäsenmaksua. Vuosikokous päätti, että kiitokseksi tunnollisuudesta jäsenmaksu katsotaan näiden jäsenien osalta tällä summalla kokonaan maksetuksi.