[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.16″ custom_padding=”1px||6px|||” global_colors_info=”{}”][et_pb_row _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” header_2_font_size=”24px” header_2_line_height=”1.5em” header_3_font_size=”16px” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” header_3_line_height=”1.7em” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_4,3_4″ _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” background_color=”#e5e5e5″ global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_4″ _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-content\/uploads\/2016\/11\/oppenheimer-ja-pommi.jpg” title_text=”oppenheimer-ja-pommi” force_fullwidth=”on” _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Robert Oppenheimer syntyi New Yorkissa juutalais-saksalaiseen sukuun. H\u00e4n oli FBI:n tarkkailulistalla jo ennen toista maailmansotaa, mutta kuuluisana fyysikkona sai johdettavakseen Manhattan-projektin ydinaseen kehitt\u00e4miseksi. Projekti onnistui, pommit pudotettiin Japaniin, mutta sodan j\u00e4lkeen pasifistiksikin ep\u00e4ilty Oppenheimer menetti luotettavuusluokituksensa ja joutui eristyksiin. Pian kehitettiin viel\u00e4 paljon tehokkaampi, fuusioreaktioon perustuva vetypommi<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.22.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Fuusioenergiasta on sittemmin toivottu uutta, saasteetonta energian l\u00e4hdett\u00e4. Fuusiovoiman valjastaminen on osoittautunut vaikeaksi, tutkimusta on tehty yli puoli vuosisataa. Koska onnistuminen ratkaisisi ihmiskunnan energian tarpeet, kannattaa tutkimukseen panostaa. Paljon toiveita on asetettu kalliiseen, mutta lupauksia antavaan ITER-projektiin. Ranskaan rakennettavan koereaktorin rakennusty\u00f6t ovat hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa, ja reaktori valmistunee ensi vuosikymmenen puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
Professori Routti kertoi Manhattan-projektin johtajasta ja valotti ydinvoiman valjastamisen l\u00e4ht\u00f6kohtia ja kehityst\u00e4.<\/p>\n
Professori Nordlund kuuluu EUROFusion toimikuntaan. H\u00e4n kertoi mm., fuusiotutkimuksen haasteista ja siit\u00e4, miten toimikunta on p\u00e4ivitt\u00e4nyt fuusion roadmappia vuoteen 2060 asti.<\/p>\n
Tupa t\u00e4yttyi kuulijoista, ja keskustelu esitysten pohjalta oli vilkasta.<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Maanantaina 23.1.2017 Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura j\u00e4rjesti yhdess\u00e4 Fyysikkoalumni ry:n ja Suomen Fyysikkoseuran kanssa esitelm\u00e4tilaisuuden fuusioenergiasta Tiedekulmassa, Helsingin yliopiston kahvilassa. Kuultiin kaksi huippuasiantuntijan esitelm\u00e4\u00e4:Profesori Jorma Routti: \u201dRobert Oppenheimerin Manhattan-projektista fuusioenergiaan\u201dProfessori Kai Nordlund: \u201dMilloin fuusios\u00e4hk\u00f6\u00e4 saa verkosta \u2013 fuusion j\u00e4ljell\u00e4 olevat haasteet\u201d.Robert Oppenheimer syntyi New Yorkissa juutalais-saksalaiseen sukuun. H\u00e4n oli FBI:n tarkkailulistalla jo ennen toista maailmansotaa, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"\n
Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start writing!<\/p>\n","_et_gb_content_width":"1080","footnotes":""},"categories":[13,4,11],"tags":[],"class_list":["post-1270","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-menneet-tapahtumat","category-tapahtumat","category-tapahtumat-2017"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1270","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1270"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1274,"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1270\/revisions\/1274"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1270"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1270"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomi-ranska.com\/teknillistieteellinen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}