Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura (SRTTS) –
l’Association franco-finlandaise pour la recherche scientifique et technique (AFFRST)
1960-luvulla Ranskan valtio perusti Ranskan kulttuurikeskuksia useihin maihin, mm. Ruotsiin, ja vuosikymmenen lopulla myös Suomeen. Ruotsiin oli perustettu myös maiden välinen tieteellinen seura, ja sellainen perustettiin Suomeenkin täydentämään maiden hallitusten välistä kulttuuri- ja tiedeyhteistyösopimusta.
Suomalais-ranskalaisen teknillistieteellisen seuran (SRTTS) säännöt laati esittelijä Seppo Tiitinen Suomen opetusministeriössä. Sääntöjen mukaan seuran tehtävänä oli konkreettisella tasolla edistää maiden kahdenvälisiä suhteita tieteellisessä ja teknisessä tutkimus- ja kehitystyössä. Säännöissä todetaan myös, että Suomen ja Ranskan hallituksen edustajilla on pysyvä paikka seuran hallituksessa.
Seuran perustava kokous pidettiin vuonna 1973, perustajajäseniä olivat:
Jean Chollet, kulttuurineuvos, Ranskan Suomen suurlähetystö
Pekka Jauho, akateemikko, VTT:n pääjohtaja
Gilbert Karpman, tiedeneuvos, Ranskan Ruotsin suurlähetystö
Pentti Laasonen, professori, Teknillisen korkeakoulun rehtori
Pekka Linko, professori, Teknillinen korkeakoulu
Andre Marechal, professori
Jaakko Numminen, kansliapäällikkö, Opetusministeriö
Pekka Rautala, tekniikan tohtori, Outokumpu Oy
Gerard Riviere, kansliapäällikkö, Association franco-suedoise pour la recherche AFSR
Asemapaikkansa seura löysi Ranskan kulttuurikeskuksen, myöhemmältä nimeltään Ranskan instituutin tiloista. Kulttuurikeskuksen sihteeri Nora Kalso ryhtyi hoitamaan myös seuran sihteerin tehtäviä.
Seura toimi pitkään rahoittajiensa, Suomen ja Ranskan hallitusten työrukkasena tiede- ja kulttuuriyhteistyötä kehitettäessä. Seura järjesti seminaareja, opintokäyntejä ja jakoi apurahoja tutkijoille. Seura on myös vuonna 1990 aloittaneen, Pariisissa toimivan Suomen Ranskan Instituutin säätiön perustajajäseniä.
Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, mutta seuran tehtävät pysyivät kutakuinkin ennallaan, Vuoden 2008 lama merkitsi mullistusta monien vastaavanlaisten seurojen, myös SRTTS:n toiminnassa. Maailmanlaajuinen finanssikriisi pakotti monien maiden budjetit säästölinjalle. Suomen valtio oli tukenut monien seurojen toimintaa, tähän tuli muutos. Valtio ilmoitti, että vastaisuudessa suora tuki loppuu, ja esim. Ranskan ystävyysseurojen tuki ohjataan keskitetysti ystävyysseurojen liitolle, Ranskan osalta Suomi-Ranska yhdistysten liitolle, joka voi sitten tukea jäseniään. SRTTS:n osalta tehtiin poikkeus, koska seuralla oli paljon virallisia tehtäviä. Siirtymäaikaa annettiin vuoteen 2012 saakka, johon mennessä seuran tehtävät siirrettiin EU:n virallisille elimille. Siirtymäajan loputtua valtiot luopuivat myös SRTTS:n hallituspaikoistaan.
Seuran hallitus oli vakavan paikan edessä. Oli selvää, että jos toimintaa halutaan jatkaa, se oli tehtävä uudelta pohjalta. Halu ylläpitää ystävyystoimintaa Ranskan kanssa oli monen mielestä niin tärkeä tavoite, että toimintaa päätettiin jatkaa, Rahoitusaseman muutos oli konkreettinen, tulot kertyisivät vain jäsenmaksujen kautta.
Tämä kehitys merkitsi seuran jäsenistön voimakasta vähenemistä, Nykyisin seuraan kuuluu enää parikymmentä jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä. Näyttäviä tapahtumia on kuitenkin voitu järjestää joka vuosi.