Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura (SRTTS) –
l’Association franco-finlandaise pour la recherche scientifique et technique (AFFRST)
Ranskan valtio oli perustanut Ranskan kulttuurikeskuksia useihin maihin. 1960-luvulla sellainen perutettiin Ruotsiin, ja vuosikymmenen lopulla myös Suomeen.
Ranskan ulkoministerin Maurice Schumannin Suomen vierailu syyskuussa 1970 oli uudenlainen päänavaus. Silloin solmittiin Suomen ja Ranskan valtioiden välinen sopimus sivistyksellisestä ja tieteellisestä yhteistyöstä ja perutettiin valtioiden välinen sekakomissio asiaa edistämään.
Tarvittiin myös käytännön yhteistyöhön ryhtyvä taho. Mallia otettiin Ruotsista. Tukholmassa oli vuonna 1967 perustettu ruotsalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura. Samanlainen seura päätettiin perustaa myös Suomeen.
Suomalais-ranskalaisen teknillistieteellisen seuran (SRTTS) säännöt laati esittelijä Seppo Tiitinen Suomen opetusministeriössä. Sääntöjen mukaan seuran tehtävänä oli konkreettisella tasolla edistää maiden kahdenvälisiä suhteita tieteellisessä ja teknisessä tutkimus- ja kehitystyössä. Säännöissä todetaan myös, että Suomen ja Ranskan hallituksen edustajilla on pysyvä paikka seuran hallituksessa.
Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura perustettiin Helsingissä 25.1.1973. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja Pekka Jauho on kertonut, että Ranskan suurlähetystö oli tiedustellut hänen halukkuuttaan perustettavan seuran puheenjohtajaksi. Jauho oli ydinfysiikan professori, joka oli saanut tehtäväkseen myös valvoa Suomeen rakennettavan neuvostoliittolaisen ydinvoimalan rakennustöitä. Hän oli frankofiili, ja otti tämänkin tehtävän mielellään vastaan. Hän toimi seuran puheenjohtajana 16 vuotta.
Seuran perustajajäseniä olivat:
Jean Chollet, kulttuurineuvos, Ranskan Suomen suurlähetystö
Pekka Jauho, akateemikko, VTT:n pääjohtaja
Gilbert Karpman, tiedeneuvos, Ranskan Ruotsin suurlähetystö
Pentti Laasonen, professori, Teknillisen korkeakoulun rehtori
Pekka Linko, professori, Teknillinen korkeakoulu
Andre Marechal, professori
Jaakko Numminen, kansliapäällikkö, Opetusministeriö
Pekka Rautala, tekniikan tohtori, Outokumpu Oy
Gerard Riviere, kansliapäällikkö, Association franco-suedoise pour la recherche AFSR
Seuran ensimmäinen toimisto avattiin Teknillisten Tieteiden Akatemian, TTA ja Nordforskin tiloissa, sillä Pekka Jauho toimi 1971-1977 myös Teknillisten Tieteiden Akatemian esimiehenä. Muutaman vuoden kuluttua seuran kotipaikaksi tuli Ranskan instituutti, jossa Nora Mether (myöhemmin Kalso) toimi sihteerinä, ja Norasta tuli myös AFFRST;n sihteeri.
Seura toimi pitkään rahoittajiensa, Suomen ja Ranskan hallitusten työrukkasena tiede- ja kulttuuriyhteistyötä kehitettäessä. Seura järjesti seminaareja, opintokäyntejä ja jakoi apurahoja tutkijoille. Seura on myös vuonna 1990 aloittaneen, Pariisissa toimivan Suomen Ranskan Instituutin säätiön perustajajäseniä.
Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, mutta seuran tehtävät pysyivät kutakuinkin ennallaan.
Vuonna 2008 maailmaa kohtasi pörssikriisi. Pankkeja kaatui ja talousmarkkinat menivät sekaisin. Lama pakotti valtiot karsimaan budjettejaan, Suomessa seuroille ja yhdistyksille tarkoitettu suora valtionapu loppui, avustusta saisivat vain keskusjärjestöt, joiden tehtäväksi tuli jakaa avustuksia jäsenilleen. Keskusjärjestöt pitivät avustukset kuitenkin itsellään.
SRTTS:n osalta tehtiin poikkeus, rahoitusta jatkettiin koska seuralla oli paljon virallisia tehtäviä. Siirtymäaikaa annettiin vuoteen 2012 saakka, johon mennessä seuran tehtävät siirrettiin EU:n virallisille elimille. Siirtymäajan loputtua valtiot luopuivat paitsi avustuksistaan, myös myös SRTTS:n hallituspaikoistaan. Seura joutui myuös luopumaan toimitiloistaan Ranskan instituutissa.
Seuran hallitus oli vakavan paikan edessä. Oli selvää, että jos toimintaa halutaan jatkaa, se oli tehtävä uudelta pohjalta. Halu ylläpitää ystävyystoimintaa Ranskan kanssa oli monen mielestä niin tärkeä tavoite, että toimintaa päätettiin jatkaa, Rahoitusaseman muutos oli konkreettinen, tulot kertyisivät vain jäsenmaksujen kautta.
Tämä kehitys merkitsi seuran jäsenistön voimakasta vähenemistä, nykyisin seuraan kuuluu enää kolmisenkymmentä jäsentä. Yhteistyö tärkeän kumppanin, Ranskan instituutin kanssa kuitenkin jatkui, myös Ranskan suurlähetystö on aina ollut vahvana tukena. Yhteistyössä näiden kumppanien kanssa näyttäviä tapahtumia on kuitenkin voitu järjestää joka vuosi.